Pyhä Järvi

Pelkosenniemen Pyhäjärvi tunnetaan kirkkaudestaan ja kauniista rantamaisemistaan. Mutta miten mahtaa olla sen kalakannan laita? Aihe puhuttaa vuodesta toiseen niin paikallisia kuin mökkiläisiäkin. Joten siitäpä oli otettava selvää.

Pyhäjärvi on 3,5 km pitkä ja alle 1 km kapea kirkasvetinen lähdejärvi, joka on syvimmältä kohdaltaan noin 20 m syvä. Pyhäjärvi laskee vetensä Pyhäjokea pitkin Kemijokeen.

Pyhäjärven kylällä vuodesta 2018 asunut Antti Siltala on ammattikalastaja ja Pyhäjärven osakaskunnan nimeämän järven hoitokunnan puheenjohtaja.

"Kyllä Pyhäjärvi on hyvä kalajärvi", Antti sanoo. "Hauki- ja ahvenkannat ovat erinomaiset. Istutettu taimen on lähtenyt lupaavasti ja ensimmäisiä mittakaloja on alkanut näkyä. Siikaa ja muikkua saadaan nuottaamalla, mutta ne ovat olleet kohtuullisen pienikokoisia. Nyt tosin kasvua näkyvissä niissäkin. Eikä pidä unohtaa Pyhäjoen harjusta."

Antti Siltala on rekisteröitynyt luokan yksi ammattikalastajaksi ja hän myy saaliinsa lähinnä lähiravintoloihin. Erityisesti talviaikana kysyntää on paljon. Jonkin verran kalaa ostavat myös yksityishenkilöt ja kauppa käy myös erilaisissa tapahtumissa, joissa Antti itse myy vaimonsa Venlan kanssa erilaisia kalaherkkuja.

"Kalastus vie arvioilta noin kolmanneksen työajastani", myös matkailuyrittäjänä toimiva Antti kertoo. "Eniten ammattikalastan Kitisessä ja Kemijoella, Pyhäjärvellä vähemmän. Kalastajaksi ryhtyminen oli luontainen valinta, rakkaan harrastuksen muuntamista työksi ja matka merkitykselliseen tekemiseen."

Pyhällä ammattikalastajana toimiva Antti Siltala myy itse pyytämiään kaloja monilla festivaaleilla, esimerkiksi Sodankylän elokuvajuhlilla.

Pyhäjärven kunnosta ja sen kalastusohjeistuksesta vastaa kolme osakaskuntaa, jotka muodostuvat kaikista Pyhäjärven ympärillä kiinteistöjä omistavista henkilöistä, joille kuuluu vesialueita. Tällaisia on Pyhäjärven ympärillä yli 400. Osuuskunnat valitsevat vuosikokouksessaan järven hoitokunnan, joka on toimeenpaneva elin. Antti Siltala on ollut Pyhäjärven hoitokunnan puheenjohtaja kahden vuoden ajan. Hiljattain hoitokuntaan palkattiin myös toimitsija, koska pelkkä talkootyö koettiin riittämättömäksi järven kunnossapidon kannalta. Jouko Viitamäki vastaa vesialueisiin kuuluvista hankkeista.

Pyhäjärveä onkin tutkittu monien eri hankkeiden avulla. Muun muassa järven kalastokanta on kartoitettu, Rajaoja inventoitu ja alkuperäisen purotaimenkannan DNA selvitetty. Aivan hiljattain ELY-keskus on hyväksynyt kaksi mittavaa Pyhäjärveen kohdistuvaa hanketta. Kaksivuotinen Pyhän Vedet 24 -hanke panostaa järven kunnon kohottamiseen, esimerkiksi niittoja ja hoitokalastusta lisäämällä. Yhden vuoden mittainen Pyhän Vedet 25 -hanke mahdollistaa järven kunnossapitoon tarvittavan välineistön hankintaa.

Pyhäjärven hoitokuntaan kuuluu myös neljä vuotta sitten Pyhälle muuttanut diplomi-insinööri Vesa Rautiainen. Hänet on helppo spotata Pyhäjärvellä kalassa niin kesä- kuin talviaikaan.

"Kyllä se innostus kalastukseen tuli kotoa", Vesa kertoo. "Isä kalasti ja pienestä pitäen pääsin mukaan. Varmaankin saalistusvietti on minulla veressä, mutta samalla kalastus on erinomaisen rentouttavaa toimintaa. Eikä se yhtään haittaa, että ruokaakin siitä saa samalla."

Vesa Rautiainen perkaa, fileoi ja kokkaa saaliinsa itse. "Ihan tykkään siitä", hän sanoo. "Vaikka aikaa siihen kyllä kuluu." Kalanuggetteja Vesa kertoo tekevänsä mieluusti, mutta savustaminen ja ihan vain pannulla paistaminenkin ovat toimivia ratkaisuja.

"Kyllä se ahven taitaa olla Pyhäjärven kaloista minulle mieluisin", Vesa Rautiainen miettii. "Haukea on tietysti tullut myös ja muutama taimenkin, mutta ne on vielä olleet nippa nappa alamittaisia. Särkeä en unohtaisi myöskään, kun olemme ryhtyneet purkittamaan siitä säilykettä, joka on aivan erinomaista ruokaa. Nuottaamalla on lisäksi tullut siikaa ja muikkua."

Soutajan rinteellä asuva Vesa Rautiainen (kuvassa vasemmalla) on yksi aktiivisimpia Pyhäjärven kalastajia. Hän osallistuu myös järvellä tapahtuvaan nuottaukseen, joka on samalla sekä hoitokalastusta että nuottausperinteen elvyttämistä.

Pyhäjärveen on istutettu kolmen viime vuoden aikana taimenta, 1000 kappaletta kunakin vuonna. Istutukseen on lähdetty varsin hyvin perustiedoin, jotta kalakanta saataisiin pysyväksi.

"Kun Rajaojan purotaimen DNA-selvitettiin osana Lappian projektia, kykenimme valitsemaan istutettavan taimenen sellaiseksi, että se on geneettisesti mahdollisimman lähellä alkuperäistä lajia", kertoo hoitokunnan toimitsija Jouko Viitamäki. "Ihan halpaa homma ei ole ollut. Jokainen istutettu kala on maksanut 5€ kappale."

Istutuksiin ei ole kuitenkaan tarvinnut anoa rahaa hankkeen muodosta, vaan siihen on käytetty Pyhäjärvi Oy:n vedenottomaksuista saatuja varoja. "Koska vesi järvestämme pumpataan kaupallisiin tarkoitukseen eli tässä tapauksessa laskettelurinteiden lumetukseen, on kaikille osapuolille ollut itsestään selvää, että siitä myös maksetaan."

Tänä kesänä onkin ollut hienoa havaita, kuinka hyvin taimen on Pyhäjärvessä lähtenyt kasvamaan ja miten ensimmäiset yli 50-senttiset mittataimenet on onnistuttu pyydystämään. Yhden niistä kalasti omalta laituriltaan järven rannassa asuva koulupoika Eeli Wuosha.

"Kun sain taimenen, käytin kalastukseen uistimena Tobya, sellaista mustaa, jossa on kultaisia viivoja", kertoo Eeli.

Kohta 11 vuotta täyttävä Eeli Wuosha sai Pyhäjärven rantalaiturilta tänä kesänä 52-senttisen mittataimenen.

Pyhän kyläyhdistys haluaa kannustaa kaikkia pyhäläisiä, niin paikallisia kuin mökkiläisiä, kalastamaan Pyhäjärvessä ja erityisesti miettimään muunlaisin keinoja kuin verkkokalastusta, jolla on taipumusta vinouttaa kalakantaa. Kalastamaan pääsee matalalla kynnyksellä:

Luvanvaraiseen pyydystämiseen voi ostaa luvat täältä. Onkia ja pilkkiä saa järvessä ilman lupaa. Lupavapaita ovat myös alle 18-vuotiaat sekä yli 70-vuotiaat kalastajat. Hyviä rantakalastuspaikkoja on Pyhäjärvellä valitettavan vähän, mutta hoitokunta on ottanut tehtäväkseen miettiä niitä lisää. Veneitä on vuokralla monilla toimijoilla, jollei satu omistamaan omaa. Joten eiko kireitä siimoja kaikille!