Valitut pääsee leffaan Pelkosenniemellä
Maaliskuun 21. päivän iltana saa Pelkosenniemellä Suomen ensi-illan ensimmäinen täyspitkä meänkielinen elokuva Valitut. Elokuva sijoittuu 1930-luvun Torniojokilaaksoon, jossa tuolloin vaikutti outo kultti, Korpela-liike. Tarina perustuu tositapahtumiin. Leffan on ohjannut ja käsikirjoittanut ruotsalainen Jon Blåhed, jonka juuret ulottuvat Torniojokilaaksoon. Tuotannon takana oleva ruotsalainen raha antaa odottaa elokuvalta paljon, aikana jolloin suomalaiselta kulttuurityöltä on leikkauksin katkottu siipiä.

Valitut on ensimmäinen täyspitkä meänkielinen elokuva
Mutta miksi ihmeessä elokuvan Suomen ensi-ilta on juuri Pelkosenniemellä? Koska suurin osa elokuvaa on kuvattu Suvannossa, yhä edelleen olemassa olevassa kylämaisemassa, jossa voi kuvata aikaa ennen Lapin sotaa. Jonkin verran leffaa kuvattiin myös Kolarissa, Ylitorniossa ja Ruotsin puolella. Suvannon kylällä on aiemminkin kuvattu elokuvia, kuten 2023 valmistunut Miia Tervon suosittu elokuva Ohjus. Myös Pyhätunturin alue on kiehtonut AV-tuontantojen tekijöitä. Aikanaan Yleisradion hittisarjaa Taivaan tulet kuvattiin Pyhällä paljon, kuten myös tuoreemmaan tv-sarja Ivalon toista kautta.
Pelkosenniemen kunnan kannalta alueella kuvatut tuotannot ovat pelkästään plussaa, kertoo hyvinvointijohtaja Sirpa Koskenlaine. Työtä elokuva- ja tv-sarjojen hankintaan ei tarvita paljonkaan, koska Lapin alueen Elokuvakomissio hoitaa kuntien markkinoinnit ja alan neuvottelut. Kun Pelkosenniemi sitten kiinnostaa, tuotantoyhtiö tuo paikalle hyvin rahaa, lähinnä tarvittavien majoitusten, ruokailujen ja muiden palvelujen muodossa. Iso arvo on myös kunnan logon esiintyminen elokuvissa. Se luo positiivista kuntakuvaa, korostaa Koskenlaine.
Valitut elokuvassa nähdään laaja otos suomalaisia eturivin näyttelijöitä, todennäköisesti siitä syystä, että meänkieli taipuu paremmin suomalaisten kuin ruotsalaisten suuhun. Pääparia esittävät suomenruotsalaiset Jakob Öhrman ja Jessica Grabowsky, mutta sivurooleista löytyvät muun muassa Elina Knihtilä, Hannu-Pekka Björkman, Alma Pöysti, Kati Outinen ja Hannes Suominen. Kymmenvuotias kolarilainen Maria Issakainen näyttelee elokuvan lapsipääroolin. Hänen kotonaan puhutaan meänkieltä.
Varsinaisten näyttelijöiden lisäksi elokuvaan castattiin paljon avustajia. Heidän tuli esittää 1900-luvun alun korpelalaisia. Monet avustajista tulivat Pyhältä.
Avustajien etsiminen historialliseen epookki-elokuvaan ei ollut helppoa. Valittujen ihmisten tuli sopia ulkonäöltään 1930-luvun herätysliikkeeseen. Tatuointeja ei saanut näkyä. Hiusten piti olla ajanmukaiset, esimerkiksi miehillä ei pitkät eikä naisilla modernisti leikatut. Lävistyksiä ei sallittu, korvakorutkin otettiin kuvauksissa pois ja reikä maskeerattiin näkymättömiin.

Avustajat maskeerattiin kuvauksissa asiantuntevasti näyttämään 1930-luvun kyläläisiltä
Pyhältä kuvauksiin osallistuivat avustajina Rautiaisen pojat Mauno ja Eliel, jotka olivat kuvauskesänä 2023 kymmenen ja yhdeksän vuoden ikäisiä. Kun äiti aikanaan kysyi pojilta kiinnostusta osallistua kuvauksiin, pojat eivät kauaa miettineet. Toki oli kivaa saada palkkaa, ihan kokonaista 150€ neljältä päivältä, mutta suurin innostus liittyi kuitenkin elokuvaan.
- Oli tosi kiva nähdä, miten leffaa tehdään, Mauno sanoo. - Ihan uskomatonta se, kuinka monta kertaa yksi ja sama kohtaus kuvattiin.
- Vaikka välillä oli kyllä tylsää, Eliel lisää. - Piti odottaa pitkiä aikoja. Onneksi siellä oli sentään hyvää ruokaa ja appelsiinisuklaata.
Pojat näyttelivät elokuvassa kylän poikia ja välillä heitä pyydettiin härnäämään toisiaan.
- Me oltiin sellaisia maalaispoikia, Mauno ja Eliel sanovat yhteen ääneen. - Vaatteet oli vanhoja ja niihin lisättiin likaa. Ruskettuneeltakin piti näyttää.
- Kai me aika köyhiäkin oltiin, Eliel tuumaa. - Ainakin vaatteet oli sellasia huonoja.
Valitut elokuvan kuuluisia näyttelijöitä pojat eivät itse tunteneet. Äiti kyllä kertoi heistä ja osoittikin muutaman.
- Oli siellä sellainen oikea lapsinäyttelijäkin, Eliel sanoo.
- Muttei me sen kanssa juteltu, kun se oli näyttelijöiden porukassa, Mauno toteaa. Avustajat on vähän sellaista toisen luokan kansaa.
Mauno ja Eliel odottavat kovasti elokuvan ensi-iltaa omalla koulullaan. - Siistii nähä, miltä se tulee näyttämään, pojat sanovat.

Eliel (vas) ja Mauno (oik) Rautiainen olivat avustajina Valitut elokuvassa ja näyttelivät kylän poikia
Meänkieli on itämerensuomalainen kieli, jota puhutaan Norrbottenin läänissä. Koska tämä Ruotsin virallinen vähemmistökieli on Valitut elokuvan keskiössä, sen oikeellisuuteen oli kuvauksissa panostettu paljon. Näyttelijöitä oli valmennettu pitkään kielen lausumiseen ja paikalla kuvauksissa oli meänkielen erityisasiantuntija, joka kuunteli kaikkien vuorosanojen lausumisen. Mikäli joku artikuloi huonosti, kohtaus otettiin uusiksi. Niinpä elokuvan voisi odottaa välttävän niin monen Lappiin sijoittuvan elokuvan tai tv-sarjan kompastuskiven, epäonnistuneen murteen. Monestihan Lapin AV-tuotannoissa puhutaan lähinnä helsinkiä lisättynä mie-sanalla. Toivottavasti Valitut elokuva ei tuota tässä pettymystä.
Leena Valmu