Leena Valmu: Veera tiellä (WSOY 2010)

Arvostelu: Sivupiiri/arjamaaria


"Kaksitoista euroa ja neljäkymmentä senttiä", ilmestyi lippuautomaatin näyttöön, kun Veera oli valinnut lipputyyliksi lastenlipun, naputtanut lähtöasemaksi Toijalan ja päätepisteeksi Jyväskylän. Mainiota, hän ajatteli. Rahaa jäikin vielä, hiukan yli seitsemän euroa.

Veeran äiti kuolee syöpään ja Veera jää ilman perhettä. Hän asuu Kari-enon luona, mutta tietää, että Karilla ja Pirjolla on omat lapset ja Veera tuntee olonsa epämukavaksi. Sukulaiset luulevat, ettei Veera tiedä mitään isästään, mutta äiti on kertonut isästä ja myöhemmin Veera löytää äidin ja isän kirjeitä.

Veera päättää lähteä isän luo. Hän kerää kotonaan rinkan täyteen vaatetta, ruokaa ja tarpeellisimpia ja tärkeimpiä asioita kuten päiväkirjan ja äidin kuvan. Kari-enon perheelle hän kertoo menevänsä koulukaverin Sannin luokse yökylään. Mutta ongelma on raha. Junamatka Lappiin ei ole halpa, lentomatka vielä kalliimpi. Veera päättää jakaa matkan pieneen osiin ja vaikka kävellä. Mutta kun kävelymatkaa jo Jyväskylän kohdalla on yli kymmenen kilometriä, Veerasta tuntuu, ettei hän selviä tästä reissusta.

Samaan aikaan Kari-enon luona on täysi hätä päällä. Poliisille on ilmoitettu Veeran katoamisesta ja enot syyttelevät toisiaan. Veera joutuu turvautumaan paikallisten ihmisten apuun ja pelkää, että hänet tunnistetaan television kuvista.

Aika käy vähiin, ehtiikö Veera tavata isänsä. Jännityskirja vakavasta aiheesta.

Älä ahdistu kirjan pienestä tekstistä tai sivumäärästä. Kirja on mukaansatempaava ja jaksat lukea varmasti loppuun saakka.